Meille järjestettiin äitini puolen suvun puolesta viime juhannuksena toiset häät Brysselissä, Belgiassa – nimittäin perinteiset marokkolaiset häät. Häissä oli ainoastaan äitini puolen sukua, sekä omat vanhempani, veljeni sekä yhden veljeni tyttöystävä. Vaikka häät pidettiin pienimuotoisina, oli meitä pääpäivänä yhteensä kuutisenkymmentä.
Postaus on suhteellisen pitkä, kattaen koko juhlallisuuden ytimekkäästi.
Hammam puhdistus
Kaksi päivää ennen häitä lähdin äitini, tätieni ja naispuolisten serkkujeni sekä veljeni tyttöystävän kanssa perinteiseen hammamiin, jossa minulle suoritettiin perinteinen häitä edeltävä puhdistus. Hammam on tietynlainen kylpylä, jossa peseydytään lämpimässä höyryssä ja käydään tietynlaisessa höyrysaunassa. Kaksi päivää ennen hääpäivää viedään morsian hammamiin peseytymään ja mukana olijat lauloivat perinnelauluja, joilla toivotettiin morsiamelle ja hääparille paljon onnea. Hammam käynti kesti useita tunteja ja sen jälkeen olikin ihanan puhdas ja rentoutunut olo.
Morsiamen henna
Illalla järjestettiin jo seuraava ohjelma, sillä minulle tehtiin perinteinen morsiamen henna. Perinne on, että morsiamen henna tehdään edellisenä iltana häistä, mutta tämä järjestettiin minulle jo samana iltana hammam puhdistuksen kanssa, jotta ehtisimme häitä edeltävänä päivänä käydä Kerkon kanssa kiertämässä Brysseliä. Hennatatuoinnit tehtiin sekä käsiini, että jalkoihini ja ne symboloivat siirtymistä tytöstä naiseksi ja siirtymistä seuraavaan elämän etappiin. Tämä kesti kaikkiaan lähes kuusi tuntia, mutta yllätyksekseni jaksoin hyvin pysyä koko sen ajan aloillani.
Hääpäivä
Hääpäivänämme Kerkko tuli hakemaan minut ”kotoa” äitini luvalla ja lähdimme auto- ja moottoripyörä saattueella kohti juhlapaikkaa. Perinteisiin kuuluu saattue, joka on hyvin juhlallinen tilaisuus jossa kerrotaan myös koko kylälle (tässä tapauksessa kaupungille), että pari on mennyt naimisiin. Saimmekin paljon onnitteluja myös tuntemattomilta ajelumme aikana, joka kesti noin tunnin verran.
Päästyämme juhlatilaan, joimme maitoshotit ja söimme taatelit – nämä tuovat hääparille rauhaa, onnellisuutta ja vaurautta. Sen jälkeen siirryimmekin juhlatilaan, jossa oli aika istahtaa alas Kerkon kanssa ja vieraat saivat tulla ottamaan kuvia kanssamme minulla ollessa vielä blogistakin tuttu länsimainen hääpukuni päällä.
Kun kaikki olivat saaneet kuvia, lähdin kahden serkkuni kanssa takahuoneeseen valmistautumaan. Marokkolaisissa häissä morsian on paljon takahuoneessa laitettavana, vieraiden ollessa juhlatilassa pitämässä hauskaa. Minulle puettiinkin kaksi eri marokkolaista pukua ylle illan aikana, jotka kävin molemmat esittelemässä häävieraillemme. Normaalisti morsiamen äiti esittelee morsiamen vieraille, mutta äitini toiveesta serkkuni esitteli minut molemmilla kerroilla. Kun esittelykierros saatiin puvun kanssa tehtyä, siirryin istumaan lavalla olevalle sohvalle, johon vieraat saivat tulla jälleen kuvattavaksi kanssamme – tämä siis molempien pukujen kanssa.
Puvut olivat niin kaunista käsityötä, täynnä upeita yksityiskohtia. Yllätyin siitä, kuinka raskaita puvut olivat ja onnekseni serkkuni auttoi minua pysymään pystyssä kun kävelimme salin poikki – heh!
Kun viimeisen puvun esittely ja kuvaushetki oli saatu tehtyä oli aika sulhasen, eli Kerkon, juhlallisuudelle – nimittäin sulhasen hennalle. Toisin kuin morsiamen hennarituaali, tämä kesti vain hetken. Kerkko kävi vaihtamassa perinteisen miesten puvun päälle ja tuli takaisin juhlasaliin, jossa suvun miehet kokoontuivat Kerkon ympärille ja aloittivat rituaalin. Kerkolla oli koko rituaalin aikana huppu päässä ja katse maassa, sillä perinteen mukaan emme halunneet pahan silmän näkevän Kerkkoa. Laulun muodossa rukoiltiin ja toivottiin onnea, vaurautta ja kaikkea hyvää avioliittoelämään. Kun rituaali oli saatu tehtyä, ei pahaa silmää tarvinnut enää välttää ja juhla saikin kunnolla alkaa.
Pääsin Kerkon viereen syömään ja nauttimaan illasta. Toisin kuin meillä täällä Suomessa, on marokkolaisessa kulttuurissa hyvin vahvana se, että ruoka jaetaan pöytäseurueen kesken samalta lautaselta. Niinpä jokainen pöytäseurue sai keskelle pöytää ison lautasen, josta jokainen söi yhdessä niin alku-, pää- kuin jälkiruoankin. Me saimme Kerkon kanssa myös pienemmän kahdelle sopivat annokset omaan pöytäämme. Valitettavasti ruoasta emme saaneet keneltäkään kuvia.
Ilta jatkui tanssin ja laulun merkeissä jonkun aikaa. Normaalisti hääpari siirtyisi juhlista viettämään ensimmäistä yötään omaan yhteiseen ensimmäiseen kotiin, mutta me lähdimme Kerkon kanssa hotelliin kahdestaan.
Juhlat olivat kaikin puolin onnistuneet ja olikin ihanaa, kun itse ei tarvinnut näitä juhlia järjestää. Annoin vapaat kädet kahdelle serkulleni tehdä juhlista juuri sen näköiset kuin he halusivat, sillä minulla ei ollut hajuakaan mitä kaikkia traditioita marokkolaisiin häihin tulee. Ainut pyyntö minulta oli se, että juhlat olisivat mahdollisimman perinteitä kunnioittavat ja sitä ne olivatkin, vaikkakin häitämme juhlittiin naiset ja miehet samassa tilassa (normaalisti naisilla ja miehillä on omat juhlat).
Oletteko te olleet eri kulttuurin häissä ja mitä olette pitäneet eri perinteistä, joita juhlissa on ollut?
♥ Sarah
Kaikki postauksen kuvat on vieraiden ottamia.
sarahneyla.com 