Hääpäivään kuuluu usein myös puheet ja niitä kuultiin myös meidän häissämme tasaiseen tahtiin. Olimme sopineet seremoniamestarina toimivan bestmanin kanssa, että puheita saa alkaa pitämään siinä kohtaa kun viimeinenkin pöytäseurue on saanut hakea buffetista ruoka-annokset ja saaneet syödyksi. Minulle tämä oli erityisen tärkeää, sillä tiedän miten inhottavaa on istua nälkäisenä ruoka lautasella uskaltamatta alkaa syömään puheiden alkaessa.
Olimme pyytäneet vanhempiamme, bestmaneita ja kaasojamme pitämään halutessaan puheet ja lisäksi myös yksi veljistäni oli valmistautunut puheella vaikkemme olleetkaan häntä erikseen pyytäneet. Meille oli tärkeää, että puheet tulisivat omasta halusta eikä siksi, että se olisi jollakin tavalla pakollista. Kuten kuvistakin näkee, puheiden aikana ei vältytty naurulta eikä itkulta. Saimme iki-ihania puheita, joita muistelemme edelleen suurella lämmöllä ♥
Minun on pakko myöntää, että minua hieman jännitti puheet etukäteen. En ollut varma siitä, ketkä kaikki pitäisivät puheet ja jännitin kovasti puheiden sisältöä. En niinkään siksi, että nousisiko hieman nolojakin asioita esille (ja nousihan sieltä!) vaan enemmän jännitin tuoko joku esille esimerkiksi meidän hetkellisen välirikon tai muuten vain ”lyttäisi” toista osapuolta. Näitä kauhutarinoita kun on kuullut! Onneksi kaikki puheet olivat hyvällä maulla toteutettuja, eikä ainakaan itseäni jäänyt mikään harmittamaan vaikka joitakin asioita otettiinkin esille.
Puheiden päätteeksi äitini nousi takaisin vierellemme, sillä hänellä oli meille ja erityisesti minulle vielä sanottavaa. Äitini piti meille vielä erillisen puheen, jossa käsitteli paljon minun ja äitini suhdetta, sekä keiksi me olemme Kerkon kanssa yhdessä kasvaneet.
Puheensa päätteeksi yllätykseksemme eräs ranskankielinen kappale alkoi soimaan ja valkokankaalle ilmestyi kuvia lapsuudestani. Hetki oli itselleni super koskettava ja kuviin oli laitettu myös rakas mummoni ja rakkaan edesmenneen isomummoni kuvat ♥ Tuntui hurjalta, sillä hääviikolla ajattelin paljon isomummoani ja sitä miten ihana ihminen hän oli – oli hassua nähdä kuva hänestä valkokankaalla lopussa, sillä en ollut sanonut asiasta äitilleni erikseen. Tässä myös teille muutamia kuvia näytille kyseisestä esityksestä:
Onko teillä ollut erityisiä toiveita puheiden suhteen?
♥ Sarah
Kaikki muut postauksen kuvat, paitsi lapsuuskuvani, ovat ihanan ja taitavan Niki Strbianin käsialaa – myös viimeinen kuva kaikkien sisarusten kanssa on Nikin käsialaa!
sarahneyla.com 